• Helsingin Uniklinikan professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen kertoo, että Pandemrix-rokotteen yhteys tapaukseen voidaan poissulkea.
  • Oireyhtymät ovat erittäin hankalia ja vaikeita. Osa Suomessa sairastuneista lapsista on joutunut pyörätuoliin eivätkä he pysty käymään koulua sairauden vuoksi.
  • Tanskassa on yli 700 lasta ja nuorta sairastunut samankaltaiseen tautiin.
-Suomessakin joidenkin lasten oireet ovat alkaneet HPV-rokotusten jälkeen, mutta oireita on alkanut myös ilman HPV-rokotusta, Markku Partinen toteaa. EERO LIESIMAA

Noin parikymmentä lasta on sairastunut Suomessa harvinaisiin toiminnallisiin neurologisiin oireyhtymiin. Helsingin Uniklinikan professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen on tutkinut lapsijoukkoa vuodesta 2015 lähtien.

Kyseisillä lapsilla on diagnosoitu muun muassa kroonista väsymisoireyhtymää, joka tunnetaan nimellä CFS (chronic fatigue syndrome). Nykyisin sairaudesta käytetään myös nimitystä SEID (systemic exertion intolerance disease).

Lisäksi lapsilla on todettu harvinaisia ja huonosti tunnettuja oireyhtymiä kuten PANSia (pediatric acute-onset neuropsyciatric syndrome) ja POTSia (postural orthostatic tachycardia syndrome).

Oirekuvat taudeissa ovat hyvin vaihtelevat. PANS ilmenee usein pakko-oireina, kuten OCD-syndroomassa, ahdistuneisuutena, hallitsemattomina raivokohtauksina ja unihäiriöiden ja motoristen kykyjen heikkenemisenä ja vatsakipuina ja virtsavaivoina.

POTS puolestaan aiheuttaa sitä, että pulssi nousee epänormaalisti henkilön ollessa pystyasennossa, minkä vuoksi siihen voi liittyä pyörtymistä, päänsärkyä, kipua ja heikotusta.

Pahimmillaan oireet ovat niin voimakkaita, että esimerkiksi koulunkäynti on ollut lapsille mahdotonta. Osa lapsista on joutunut ajoittain myös pyörätuoliin.

Infektio laukaisee

Kyseisiin oireyhtymiin sairastuneiden lasten tilannetta tutkitaan tällä hetkellä useissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on kaikkiaan satoja samalla tavalla sairastuneita lapsia.

Professori Partisen mukaan tällä hetkellä tiedetään, että oireyhtymien taustalla vaikuttavat ainakin kaksi tekijää: stressi ja infektio.

- Toimintahäiriön voi laukaista immunologinen hyökkäys, kuten bakteerin tai viruksen aiheuttama infektio. Ainakin teoriassa se voi olla silloin tietysti myöskin joku rokote. Samalla tavalla kyse on hyökkäyksestä, jonka keho kokee vieraaksi.

- Kyse voi olla pienestäkin asiasta, jos vaikka tikku jää sormeen, niin seurauksena voi olla vaikeakin tulehdus, Partinen kuvailee.

Partisen mukaan narkolepsiaa aiheuttaneen Pandemrix-rokotteen yhteyttä sairauksiin Suomessa on selvitetty, mutta se voidaan nyt poissulkea vaikuttavista tekijöistä.

- Siitä ei ole saatu mitään näyttöä. Oireiden alkamisaika ei sovi Pandemrix-rokotteeseen.

HPV-rokotteen yhteyttä ei sen sijaan voida täysin sulkea pois, vaikka mitään epidemiologista yhteyttä ei ole toistaiseksi todettu.

Erityisesti Tanskassa, jossa sairastuneita on yhteensä 765 lasta, sairastumiset on yhdistetty ajallisesti rokotteeseen.

- Siellä on todettu yhteyttä erityisesti HPV-rokotteeseen. Suomessakin joidenkin lasten oireet ovat alkaneet HPV-rokotusten jälkeen, mutta oireita on alkanut myös ilman HPV-rokotusta. Näin ollen en oleta, että Suomessa tällaista yhteyttä HPV-rokotukseen välttämättä löytyy. Kyse on myös eri rokotteesta, mikä Tanskassa on annettu, Partinen kertoo.

Professorin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa on todettu myös samoja harvinaisia oireyhtymiä.

- Esimerkiksi New Yorkissa on raportoitu, että siellä käytetty Gardasil-rokote saattaisi laukaista joskus POTSin.

Psyykkinen trauma altistaa

Toisena yhdistävänä tekijänä harvinaisten sairauksien puhkeamiseen pidetään psykologista traumaa.

- Yksi altistava tekijä ovat psykologiset traumat, kuten ristiriidat koulussa, kavereiden kanssa tai työelämässä. Kuormitus vaikuttaa siihen, että vastustuskyky heikkenee ja alttius saada komplikaatio lisääntyy, Partinen kertoo.

Partinen muistuttaa, että psyykkinen kuormitus on havaittu muissakin taudeissa laukaisevana tekijänä kuten esimerkiksi rintasyövässä.

Voiko lapsilla olla niin kova stressi, että se laukaisee harvinaisen aivosairauden?

- Lapsilla vuodet ennen murrosikää ovat hyvin tapahtuma-alttiita, kun hormonitoiminta muuttuu. Esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja narkolepsia monesti puhkeavat siinä iässä. Jostain syystä lapset ovat hyvin herkkiä saamaan autoimmuunisairauksia puberteetin molemmin puolin. Miksi? Siihen ei varmaan kukaan osaa vastata, Partinen kertoo.

- Siihen ikään kuuluu myös se, että mielikuvitus on parhaimmillaan ja lapsi on alttiina, jos hänelle vaikka joku sanoo pahasti. Lapsi ei välttämättä itse koe stressiä, mutta se voi painua alitajuntaan, Partinen jatkaa.

Tutkimusprofessori uskoo, että sairastumisiin täytyy liittyä myös geneettinen alttius, joka vaikuttaa esimerkiksi ihmisten suhtautumiseen stressiin ja ahdistukseen. Tällaista tiettyä geeniä ei ole kuitenkaan vielä saatu selvitettyä.

Liikunnallisuus osasyy?

Partisen mukaan Tanskassa pohditaan parhaillaan, vaikuttaako ihmisen liikunnallinen aktiivisuus sairastumiseen yhdessä rokotteen kanssa.

- 68 prosenttia siellä sairastuneista oli eliittitason urheilijoita, 26 prosenttia mediaanitason urheilijoita ja vain 6 prosenttia matalan tason liikkujia, Partinen kertoo.

Tutkimusprofessorin mukaan tämä on hyvin tärkeä seikka tulevia rokotteita ajatellen.

- Jos kyse on esimerkiksi siitä, että ihminen on rasittanut itseään samana päivänä rokotteen saatuaan, niin terveydenhoitajat voisivat ohjeistaa rokotteen ottavia olemaan urheilematta sinä päivänä.

Partisen mukaan myös suomalaisten sairastuneiden kohdalla urheilullisuus on ollut yhteinen tekijä.

- Monet sairastuneet olivat samoista urheilupiireistä. Toinen huomio on myös se, että monella on yliliikkuvat nivelet. Täytyy selvittää voiko se olla altistava tekijä, Partinen kertoo.

Monet Suomessa sairastuneista lapsista ovat Hämeenlinnan ja Tampereen alueelta kotoisin. Alueelta löytyviä yhteisiä vaikuttavia tekijöitä ei ole kuitenkaan toistaiseksi löytynyt.

- Se on hirveän vaikea kysymys, onko jotain ympäristötekijöitä olemassa, Partinen toteaa.

Mahdollisuus parantua

Professori myöntää, että kyseiset oireyhtymät ovat erittäin hankalia ja vaikeita. Myös diagnoosien saaminen lääkäreiltä on äärimmäisen haastavaa.

- Esimerkiksi väsymysoireyhtymä on niin epämääräinen, että melkein kaikki sairaudet antavat samanlaisia oireita. Sen takia osa lääkäreistä miettii, onko sairautta edes olemassa, Partinen toteaa.

POTS ja PANS-oireyhtymien olemassaolo puolestaan on kunnolla tiedostettu vasta 2000-luvulla.

Partisen mukaan immunologisella terapialla voi olla mahdollisuuksia sairauksien nujertamiseen, mikäli taustalla todetaan vasta-aineita ja mikäli sairastunutta päästään hoitamaan välittömästi.

Usein näin ei kuitenkaan käy, vaan joudutaan hoitamaan ainoastaan oireita. Tulokset ovat olleet kuitenkin lupaavia.

- Lääkehoidoilla, uudentyyppisillä psykofysioterapeuttisilla menetelmillä sekä erilaisilla silmänliiketerapioilla on saatu hyviä tuloksia. Nimenomaan monet, joilla sairaudet ovat puhjenneet lapsena, tulevat kuntoutumaan joko täysin ennalleen tai lähes ennalleen, Partinen kertoo.

Partisen mukaan lasten sairastumista voidaan pitää yhtenä merkkinä uusien autoimmuunisairauksien lisääntymisestä.

- Se on yleismaailmallinen ilmiö länsimaissa ja siinä väistämättä tulee esille tämä hygieniateoria. Kun kaikkea hoidetaan liian helposti antibiooteilla, ihmisten vastustuskyky laskee, Partinen toteaa.