Espoon uusi sairaala aloittaa toimintansa asteittain maaliskuussa. Sen tavoitteena on kuntouttaa ikäihmiset pian takaisin kotiin, niin ettei kukaan jää osastolle makaamaan.
Kysyimme Espoon sairaalan johtavalta ylilääkäriltä Jorma Teittiseltä, miten tavoitteeseen päästään.
1. Vain yhden hengen huoneita
Espoon sairaalassa on 270 vuodepaikkaa ja yhtä paljon huoneita. Yhden hengen huoneiden rakentaminen on toki kalliimpaa kuin isojen vuodeosastojen, mutta käytännössä ne maksavat itsensä takaisin. Esimerkiksi infektioriski laskee merkittävästi, eivätkä potilaat tarvitse yhtä paljon psyykenlääkkeitä, kun he saavat olla omassa rauhassa.
Yhden hengen huoneiden käyttöaste on myös korkeampi kuin usean potilaan huoneissa. Jos yksi saa vatsapöpön, ei tarvitse siirrellä useampaa asiakasta, selittää Teittinen.
Lisäksi omaiset voivat entistä helpommin osallistua ja olla läsnä. Jokaisessa potilashuoneessa on tuoli, joka muuntuu sängyksi. Yöksikin voi siis jäädä.
2. Kuusi tuntia kuntoutusta päivässä
Espoon sairaalassa on tavoitteena, että potilaan jokaiseen päivään kuuluisi vähintään kuusi tuntia kuntoutusta tai muuta toimintakykyä edistävää toimintaa.
Käytännössä kuuteen tuntiin voisi lukeutua esimerkiksi tunti musiikkiterapiaa tai muuta terapiaa. Lisäksi potilaan ulottuvilla on pelikonsoleita, joilla voi pelata erilaisia toimintakykyä edistäviä pelejä. Fyysiseen kuntouttamiseen löytyy laitteita sairaalan kuntosalilta ja suljetulta piha-alueelta.
Sairaalasuunnittelun tutkimuksissa on tehty löydöksiä luonnonvalon parantavasta vaikutuksesta. Samoin väreillä ja valaistuksella voidaan vaikuttaa potilaan oloon.
Espoossa jokaisessa potilashuoneessa on ikkuna. Monista avautuu maisema lähimetsään.
Hoitajan kanssa vietetty aika voi sekin olla kuntouttavaa, Teittinen kertoo. Espoon sairaalan koko hoitohenkilökunta on käynyt kuntouttavan työotteen koulutuksen. Tärkeintä on asennemuutos: potilaan annetaan tehdä mahdollisimman paljon itse.
Kuuden tunnin tavoitteen täyttymistä seurataan jo manuaalisesti. Kehitteillä on hienompi, sähköinen seurantajärjestelmä.
3. Netti, Skype ja pelit käden ulottuvilla
Tulevaisuudessa jokaisessa potilashuoneessa on oma potilaspääte, eli kosketusnäytöllinen tietokone. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat netti ja Skype, jotka mahdollistavat yhteydenpidon kotiin.
Lisäksi päätteellä voi esimerkiksi pelata edellä mainittuja kuntouttavia pelejä. Espoossa päätteiden kilpailutus on vielä kesken, sillä matkan varrella niihin päätettiin sisällyttää uusia ominaisuuksia. Laitteet pitäisi saada sairaalaan tämän vuoden kuluessa.
Huoneissa on myös vanhempaa tekniikkaa, eli perinteiset televisiot. Tosin sekä niiden että päätteiden sijoittamista huoneisiin harkittiin tarkkaan. Vaarana on, että potilas viihtyy huoneessaan liiankin hyvin, eikä hakeudu muiden seuraan.
Kun potilas kotiutuu, hän saattaa myös saada mukaansa taulutietokoneen. Se mahdollistaa hoidon ja kuntoutuksen jatkamisen kotona. Videoyhteyden yli voidaan järjestää esimerkiksi terapiaa.
– Enää ei tarvitse maata sairaalassa saadakseen vaikka puheterapiaa tunnin päivässä, Teittinen tiivistää.
4. Järkevämpää sairaala-arkkitehtuuria
Henkilökunta on ollut mukana Espoon sairaalan suunnittelussa niin paljon kuin mahdollista, ylilääkäri kertoo. Tavoitteena ovat olleet käytännölliset ja turvalliset tilat, joissa säästetään turhaa ravaamista.
Esimerkiksi jätteet ja likapyykit liikkuvat Espoossa imuputkijärjestelmän avulla. Jokainen sairaalan neljästä osastosta jakautuu 3–4 pienryhmään tai soluun. Niistä jokaisessa on yhteys imuputkijärjestelmään.
Uusissa sairaalahankkeissa pyritään myös eriyttämään tavara- ja henkilöliikenne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei sairaalan käytävillä enää törmää purkamista odottaviin laatikoihin ja rullakoihin.
5. Taidetta, taidetta, taidetta...
Taiteella ja toipumisella on tutkitusti yhteys, Teittinen kertoo. Taide sairaalaympäristössä voi esimerkiksi vähentää potilaalle syntyvää stressiä.
Prosenttiperiaatteen mukaisesti Espoon sairaalaan on jo rakennusvaiheessa tilattu kuusi täysin uutta teoskokonaisuutta. Prosenttiperiaate on periaatteellinen päätös käyttää osa rakennushankkeen määrärahasta taiteeseen.
Esimerkiksi sairaalan aulassa ja ruokasalissa kävijää tervehtivät Hanna Vihriälän taideteokset. Lisäksi jokaisessa potilashuoneessa on taidetta Espoon modernin taiteen museon EMMAn kokoelmista.
Yhdessä ne tekevätkin sairaalasta Espoon laajimman julkisen taiteen kohteen.
Sairaalaan on toki valikoitu valoisia teoksia ja jätetty kaikkein synkimmät museoon. Sairaalan henkilökunta on osallistunut teosten valintaan.
Juttua varten on haastateltu myös Sweco PM:n sairaalasuunnittelun asiantuntijaa, projektipäällikkö Kaisa Narviota.