Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Hoivakoti lopetti turhat lääkkeet – tulos: Vanhukset nousivat sängyistään, lähtivät liikkeelle ja alkoivat syödä itse

Puolet Suomen kaikkien hoivakotien asukeista syö vähintään yhdeksää lääkettä päivässä. Haminassa lääkkeiden lukumäärä on onnistuttu pudottamaan jopa kuuteen.

Nuoremman ja vanhemman naisen kädet.
Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle
Satu Krautsuk
Avaa Yle-sovelluksessa

Iäkäs nainen istuu huoneessaan pyörätuolissa Saviniemen hoivakodissa Haminassa. Hän tervehtii pirteästi huoneen ohi kulkevaa naista, joka on tullut katsomaan omaa isoäitiään. Eikä hän suinkaan ole hoivakodin ainoa virkeältä vaikuttava vanhus. Monet heistä ovat piristyneet sen jälkeen, kun vanhusten lääkityksiä alettiin vähentää.

– Jokaisen kohdalla on terveydentilan ja toimintakyvyn perusteella arvioitu, mikä lääkitys on välttämätöntä ja tarpeellista. Kaikki tarpeeton on poistettu, kertoo Saviniemen hoivakodin esimies Kristiina Lehtonen.

Haminan kaupunki ryhtyi keväällä karsimaan määrätietoisesti vanhusten lääkityksiä hoivakodeissa ja kotihoidossa. Hoivakodin henkilökunta keskustelee lääkärin kanssa vanhuksen voinnista, ja päätökset lääkeannosten pienentämisestä tekee lääkäri. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautilääkkeiden, nesteenpoistolääkkeiden, rauhoittavien ja muistilääkkeiden käyttö on vähentynyt.

Liikkuminen saattaa olla reippaampaa ja varmempaa. Vanhus tuntee olonsa paremmaksi, vaikka olisikin muistisairas.

Kristiina Lehtonen

Ennen lääkeuudistusta kaikki hoitajat kävivät oppisopimuksella lääkehoidon koulutuksen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa.

– Aloitimme tämän projektin, koska edullisista vaikutuksista oli myös tutkimusnäyttöä. Lääkkeet ovat kalliita, joten asukaskin saa taloudellista hyötyä, kertoo ikäihmisten palveluiden va. päällikkö Sanna Niskanen Haminan kaupungilta.

Omaisilta hyvää palautetta

Tulokset ovat nyt nähtävissä. Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan puolet Suomen kaikkien hoivakotien asukkaista syö vähintään yhdeksää lääkettä päivässä, Haminassa lääkemääriä on onnistuttu pudottamaan parhaimmillaan jopa kuuteen. Samalla vanhukset ovat piristyneet ja toimintakyky on parantunut.

Sekin on nähty, että vuodepotilas, joka aiemmin oli täysin autettava, on alkanut puhua – vieläpä järkeviä.

– Liikkuminen saattaa olla reippaampaa ja varmempaa. Vanhus tuntee olonsa paremmaksi, vaikka olisikin muistisairas. Toiset ovat toki virkeämpiä ja sosiaalisempia kuin toiset, Kristiina Lehtonen kertoo.

– He, jotka eivät ole enää syöneet itsenäisesti, syövät nyt omin voimin. Omaisiltakin on tullut hyvää palautetta, lisää Muuraskodin esimies Minna Rantala.

Vanheneva elimistö käy pienemmällä teholla

THL:n mukaan Hamina on hyvä esimerkki siitä, millaisia vaikutuksia vanhuksen lääkityksen kriittisellä tarkastelulla on. Vastaavista hankkeista koko maan mittakaavassa ei ole koottua tietoa.

– Kokeilut ovat aika paikallisia hankkeita. Suurisuuntaista muutosintoa tai kansanliikettä vanhusten monilääkityksen vähentämisessä ei ole, joskin se on tunnettu ja varteenotettava vaihtoehto, sanoo ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn asiantuntija, ylilääkäri Matti Mäkelä THL:stä.

Suurta kansanliikettä vanhusten monilääkityksen vähentämisessä ei ole.

Matti Mäkelä

Ihmisen elimistö käy vanhetessaan pienemmällä teholla, jolloin lääkkeen tarve muuttuu. Vanhus on saattanut käyttää pitkään jotakin lääkettä, jonka annostukseen ei ole vuosien varrella puututtu.

– Elimistön haurastuessa lääkkeiden teho saavutetaan pienemmillä annoksilla kuin esimerkiksi työiässä. Lääkkeiden vähetessä myös sivuvaikutukset vähenevät samassa suhteessa. Elimistö alkaa usein voida paremmin, koska osa lääkkeistä on lamaavia, Mäkelä muistuttaa.

Esimerkiksi rauhoittavat lääkkeet voivat tehdä vanhuksesta vuodepotilaan. Muistilääkkeet taas vaikuttavat Mäkelän mukaan suolistoon aiheuttaen huonovointisuutta ja ulostusongelmia. Niiden käyttö ei ehkä ole järkevää enää siinä vaiheessa, kun sairaus on edennyt pitkälle.

– Kun elämän loppu alkaa oikeasti lähestyä ja elimistö pettää, monien pitkäaikaiskäytössä olevien lääkkeiden merkitys vähenee. Silloin on järkevää vähentää tarpeetonta lääkekuormaa viimeisinä elinkuukausina.

Hankalia vähennettäviä ovat ainakin psykoosilääkkeet, joita käytetään silloin kun muistisairauteen liittyy voimakkaita ahdistus- ja pelkotiloja sekä harhaluuloja. Haminassa on kokeiltu myös niiden vähentämistä, mutta annostuksia on myös jouduttu palauttamaan ennalleen.

Joissakin paikoissa 30 prosenttia asukkaista on käyttänyt jotakin lääkeainetta, ja sen käyttö on pystytty pienentämään viiden prosentin tasolle.

Matti Mäkelä

Rauhoittavissa paljon vähentämisen varaa

Haminan ja muiden vanhusten lääkitystä vähentäneiden hoivakotien tai kuntien esimerkkiä olisi Mäkelän arvion mukaan mahdollista noudattaa muuallakin.

– Jos lääkkeiden vähennys tehtäisiin laaja-alaisesti, viisaasti ja tehokkaasti, esimerkiksi jonkin rauhoittavan lääkkeen käyttöä voitaisiin pienentää yksikössä merkittävästi. Joissakin paikoissa 30 prosenttia asukkaista on käyttänyt jotakin lääkeainetta, sen käyttö on pystyttykin onnistuneesti pienentämään viiden prosentin tasolle.

Haminan Saviniemessä lääkkeiden määrää tarkastellaan jatkossakin. Kun asukasta hoidetaan pitkään, hoitajat oppivat tuntemaan hänet ja "lukemaan" hänen vointiaan ja käytöstään.

– Työ on jatkuvaa arviointia. Ja aina, kun hoivakotiin tulee uusi asukas, hänen lääkityksensä menee tarkkaan syyniin. Mietimme heti yhdessä lääkärin kanssa, onko mukana jotain turhaa, kertoo hoivakodin esimies Kristiina Lehtonen.

Suosittelemme