Eduskuntavaalit käytiin korostetusti talouspoliittisilla teemoilla. Talouspolitiikka on myös Juha Sipilän (kesk.) perjantaina nimitettävän hallituksen tärkein painopistealue. Uusi hallitusohjelma on sakeana kipeitä talouspoliittisia ratkaisuja. Miljardit vilisevät silmissä.
Pääministeri Sipilä joutuu taistelemaan nyrkit savessa talousohjelmansa puolesta eduskunnassa, kun oppositio ryhtyy raatelemaan kappaleiksi hallituksen säästö-ja sopeutusohjelmia.
Onneksi hänellä on rinnallaanvahva ja lojaali valtiovarainministeri. Valtiovarainministerin salkku on eittämättä uuden hallituksen toiseksi painavin - ellei aika ajoin se kaikista painavin salkku poliittisesti.
Tyhmempi olisi voinut luulla, että puolueen puheenjohtaja vastaan omaan huutoonsa ja ottaa vastuullisen valtiovarainministerin salkun hoidettavakseen
Koska perussuomalaiset ovat maan toiseksi suurin puolue ja se myös kävi vaalit raflaavilla talouspoliittisilla teemoilla ("Autovero pois ja kaikille tonni käteen!"), tyhmempi olisi voinut luulla, että puolueen puheenjohtaja vastaa huutoonsa ja ottaa vastuullisen valtiovarainministerin salkun hoidettavakseen.
Vastuun kantamisen tärkeyttä Soini ja perussuomalaiset ovat usein korostaneet. Näin he tekivät mm. silloin, kun syyttivät edellistä pääministeriä Jyrki Kataista (kok.) pakenemisesta Brysseliin kesken hallituskauden.
Mutta poliittisesti hankalan ja vastuullisen valtiovarainministerin salkun sijasta Soini valitsikin ulkoministerin tehtävät. Miksi ihmeessä?
Sipilä valaisi hallitusneuvottelijoiden motiiveja salkkujaossa: "Intohimon aluetta tässä haettiin".
Viime vaalikaudella Soinin olemus kieltämättä henki intohimoista suhdetta ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan tehtäviin, mutta aivan erityisesti niihin kiinteästi liittyvään ulkomaanmatkailuun. Nyt sitä herkkua tulee piisaamaan.
Kun pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) puolustavat hallituksen leikkauslistoja eduskunnassa, Soini voi yhdeksässä tapauksessa kymmenestä seurata tapahtumien kehitystä mobiilisti jostakin päin maailmaa milloin mistäkin konferenssista, symbosiumista tai pyöreästä pöydästä.
Aina se kotiolot voittaa.
Pekka Ervasti
Kirjoittaja on politiikan erikoistoimittaja